YLPALKKI 2017

FB-f-Logo  blue 29     English (UK)

Keskiyön auringon matinea: Avaruus ja ilmasto elokuvissa

solyaris 3b8cce4b

(Andrei Tarkovskin Solaris kuuluu Sodankylän elokuvajuhlilla näytettävien sci-fi-klassikoiden joukkoon.)


Sodankylän elokuvajuhlat yhdessä Ilmatieteenlaitoksen ja Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorion kanssa järjestää Avaruus ja ilmasto elokuvissa -matinean Sodankylän kunnan valtuustosalissa (Jäämerentie 1) lauantaina 18.6. klo 12.30-16.30.

 

Sodankylän Geofysiikan Observatorion johtaja, professori Esa Turunen, Ilmatieteenlaitoksen tutkija Sini Merikallio ja Helsingin yliopiston meteorologian professori, akatemiaprofessori Timo Vesala luennoivat mm. ilmastonmuutoksesta, revontulista, avaruusfysiikasta ja tähtitieteestä tunnettuja elokuvia apunaan hyödyntäen. Matineaa tukevat Tieteen Tiedotus Ry ja Lapin rahasto.


 

Matinean aikataulu

 

  • Klo 12.30-12.40 Kaisa Kortekallio: Avaussanat
  • Klo 12.40-13.20 Esa Turunen: ”Yhteinen avaruusmatkamme aluksella nimeltä planeetta Maa”
  • Klo 13.20-14.00 Sini Merikallio: ”Totuus on tarua ihmeellisempää: Mars ja miten sinne mennään”
  • Klo 14.00-14.20 Tauko
  • Klo 14.20-15.20 Timo Vesala: ”Punaisesta kyyneleestä Sinisempään yöhön: Mielleyhtymiä elokuvista ja ilmastonmuutoksesta”
  • Klo 15.20-16.30 Paneeli. Mukana kulttuurintutkija Aino-Kaisa Koistinen.

 

Matinean aihetta sivuten elokuvajuhlien ohjelmistossa on nähtävillä avaruus- ja tiedeteemaisia elokuvia.

 

Neuvostoliittolaisen ohjaajaneron Andrei Tarkovskin kosminen runoelma Solaris (1972) keskittyy ihmiseen – aistillisessa avaruussinfoniassa liikutaan tieteen, vastuun ja moraalin magneettikehässä. Toinen klassinen Stanislaw Lem -filmatisointi elokuvajuhlilla on Jindrich Polákin sci-fi-klassikko Ikarie XB-1 (1963), jonka älykkyys ja tyylikkyys vaikuttivat syvällisesti koko genren kehitykseen.

 

Tähtitieteilijädokumenttien merkkiteoksina Sodankylässä nähdään Star Men (2015), tuore dokumentti neljän merkittävän brittiastronomikaveruksen paluusta yhteisiin, 50 vuoden takaisiin peruskokemuksiinsa; Valon muisto (2010), huomattavan chileläisohjaajana Patricio Guzmánin vaikuttava visio astronomiasta maansa poliittisen lähimenneisyyden historiaan; The Pearl Button (2015), tähtitaivaalta valtamerten syvyyksiin etenevä nerokas rinnakkaisteos sekä Valon muistoa taustoittava lyhyt oheisfilmi Astronomers From My Neighbourhood (2010).

 

Lisäksi eräissä muissa ohjelmiston elokuvissa sivutaan avaruusteemaa; esimerkkinä Local Hero – kylän sankari (1983), jossa Burt Lancaster näyttelee tähtitiedettä kaukoputkellaan harrastavaa öljy-yhtiön johtajaa.

 

MATINEAN ESITELMÄT ESITTELYSSÄ

Esa Turunen: ”Yhteinen avaruusmatkamme aluksella nimeltä planeetta Maa”

 

Kun Sodankylän elokuvajuhlilla esitettiin vuonna 2004 – tietenkin täpötäydelle telttakatsomolle – neuvostoliittolainen mykkäelokuva Aelita – Marsin kuningatar vuodelta 1924, lienee harva katsoja arvannut elokuvan avaruusyhteyttä Sodankylään.

 

Suomalaisen Cleaning Women -yhtyeen live-säestyksellä esitetty filmi toimi itse asiassa koko Neuvostoliiton Venus-ohjelman innoittajana. Tuskinpa olisi ilman tuota elokuvaa luotaimia Venukseen lähetetty. Kaunista Aelitaa ei Marsista eikä Venuksesta luotaimilla löydetty, sen sijaan olemme jo kohta itse valmiita seuraavaan matkaan. Vai olemmeko?

 

Millaista on matkustaa avaruusaluksella nimellä planeetta Maa lähimmän tähtemme Auringon syleilyssä? Tätä on tutkittu Sodankylässä, Tähtelän tiedeyhteisössä, jo yli vuosisata. Ensimmäisten tutkijoiden palkkaan kuului luonnollisesti lehmä ja tilkku viljelysmaata, tärkeimpinä työvälineinä olivat lyijykynä ja ruutuvihko.

 

Nykyiset geoavaruusympäristön tutkijat pystyttävät mittalaitteitaan Huippuvuorille ja Etelämantereelle, laukaisevat luotausraketteja revontuliin ja käynnistävät supertehotutkamittauksen tarvittaessa omasta makuuhuoneestaan. Ja innoittuvat elokuvista aivan kuten avaruusajan pioneeritkin.

 

Sini Merikallio: ”Totuus on tarua ihmeellisempää: Mars ja miten sinne mennään”

 

Kuulostaako ihan sci-filtä: rakettipolttoaineen korvaaminen käyttäen 2000 km avaruuteen levitettyä korkeajännitteistä metallilankaa?

Tämä kuitenkin on idea Suomen ensimmäisen satelliitin testaamassa sähköisessä aurinkotuulipurjeessa. Toimiessaan tämä suomalaiskeksintö avaa ennennäkemättömät mahdollisuudet aurinkokuntamme tutkimiseen ja mm. mahdollistaa järkihintaisen ja jatkuvan ihmisliikennöinnin Maan ja Marsin välillä. Aurinkopurjeen avulla Marsissa ei tarvitse olla yksin ja paluukyytikin on aina valmiina.

 

Esitelmässä tarkastellaan myös Yksin Marsissa -elokuvan Mars-matkailun teknisiä aspekteja.

 

Timo Vesala: ”Punaisesta kyyneleestä Sinisempään yöhön: Mielleyhtymiä elokuvista ja ilmastonmuutoksesta”

 

Esitelmässä käydään läpi ilmastonmuutosta, kasvihuonekaasuja, hiilen, typen ja veden kiertoa, aerosolihiukkasia ja energiavirtoja kahdentoista elokuvan avulla. Tieteen sekaan on upotettu elokuvahistoriaa, anekdootteja ja subjektiivisia näkemyksiä.

 

Ette arvaakaan, mitä kaikkea tulee mieleen leffaa katsoessa…

 

Search

Twitter timeline