THE SILENCE BEFORE BACH
Die Stille vor Bach

ESPANJA/SPAIN, 2007

Ohjaus/Director: Pere Portabella
Käsikirjoitus/Screenplay: Pere Portabella, Xavier Albertí, Carles Santos
Kuvaus/Cinematography: Tomàs Pladevall
Leikkaus/Editing: Òskar Gómez
Lavastus/Set Design: Quim Roy
Puvustus/Costumes: Montse Figueras
Ääni/Sound: Albert Manera
Musiikki/Music: Johann Sebastian Bach, Felix Mendelssohn
Näyttelijät/Cast: Christian Brembeck, Daniel Ligorio, Feodor Atkine, Georg C. Biller, Ferran Ruiz, Fanny Silvestre, Mariona Solanas
Tuotanto/Production: Films 59
Tuottaja/Producer: Pere Portabella
Esityskopio/Print Source:
Kieli/Language: espanja/Spanish, saksa/German, katalaani/Catalan
Tekstitys/Subtitles:
Kesto/Duration: 102 min.

Avantgardea! Festivaalin kokeellisemmasta elokuvasta vastaa Luis Buñuelin Viridianan ja Carlos Sauran esikoiselokuvan tuottajana 1960-luvulla tunnetuksi tullut espanjalainen Pere Portabella: hän on nuorekkaasti 78-vuotiaana ohjannut näyteltyjä jaksoja ja dokumenttia kauniisti ja varsin villisti yhdistelevän kokonaisuuden säveltäjänero Johann Sebastian Bachista ja hänen perinnöstään.
Elokuvassa siteeratun väittämän mukaan ennen 1700-luvun alussa vaikuttanutta Bachia vallitsi hiljaisuus. Sitten tuli hänen harmoninen, vallankumouksellinen musiikkinsa, joka muutti maailman tavan kuunnella.
Portabellan vaikeasti kategorisoitava elokuvaessee lävistää viime vuosisatojen kulttuurihistorian ja -maiseman, kiertäen aina Bachin perheen aikojen Tuomaskirkosta eri maiden ja kielialueiden kautta Leipzigin nykypäivään.
Viihdyttävästi assosioiva The Silence Before Bach sisältää loppua kohden yhä enemmän ja monipuolisempaa maestron musiikkia, ennen kaikkea Goldberg-muunnelmia. Hauskimman live-esityksen tarjoaa 20 sellon armeija metrossa. (TM)

Barcelonalaiseen teollisuusperheeseen 1929 syntynyt Pere Portabella on ollut koko ikänsä tärkeä vaikuttaja kaupungin taidepiireissä, mm. hänen kolmessa lyhytfilmissään esiintyneen surrealistin Joan Mirón mesenaatti.
Elokuvauransa Portabella aloitti muutamien aikansa tärkeimpien espanjalaisten elokuvien tuottajana. Vuodesta 1967 hän on tehnyt esteettisesti ja poliittisesti haastavia ohjaustöitä, joista kuuluisin lienee Dracula-aiheinen Cuadecuc-Vampir. Häneltä passin evänneen Francon kuoltua Portabella omistautui politiikalle ja valittiin 1977 senaattiin, missä hän osallistui Espanjan perustuslain kirjoittamiseen. Portabellan ohjaukset poikkeavat sikäli kokeellisen tuotannon valtavirrasta, että ne ovat juonellisia ja käyttävät hienostuneesti 35 mm filmimateriaalia.

--

Avant-garde! Some of the more experimental cinema of the festival can be credited to Spanish Pere Portabella, who became known in the 1960s as the producer of Luis Buñuel’s Viridiana as well as Carlos Saura’s debut film: at the age of 78 years, he has youthfully directed a film about the composing genius Johann Sebastian Bach and his legacy, combining acted sequences and documentary in a beautiful, yet wild manner.
According to a statement quoted in the film, there was just silence before Bach came along in the early 18th century. Then came his harmonious, revolutionary music, which changed the way the world listens. However difficult it is to categorise, Portabella’s cinematic essay penetrates the cultural history and landscape of the past few centuries, making a circle from the St. Thomas Church of the Bach family times through various countries and language areas to modern-day Leipzig.
Towards the end, the entertainingly associating The Silence Before Bach includes more and more of the maestro’s versatile musical repertoire, first and foremost Goldberg variations. The most hilarious live performance is given by an army of 20 cellos in a subway. (TM)

Born in 1929 into an industrial Barcelona family, Pere Portabella has been an important influence in the art circles of his native city throughout his life, for example as a patron of the surrealist Joan Miró, who has appeared in three of Portabella’s short films. Portabella began his cinematic career as the producer of some of the most significant Spanish films of their time. Since 1967, he has directed both aesthetically and politically challenging films, the most famous of which is probably the Dracula story Cuadecuc, vampir. After Franco, who had denied the director a passport, died, Portabella dedicated himself to politics and was elected to the Senate in 1977. There he participated in the re-writing of the Spanish constitution. Portabella films deviate from the mainstream of experimental cinema production in that they not only have plots but also sophisticatedly utilise 35 mm film material.