"Tarkoituksettomien soundien rakentelu ei johda mihinkään."


Kuvaaja: Santeri Happonen

Vuodesta 1988 alkaen Sodankylän elokuvajuhlat on myöntänyt palkinnon yksityiselle suomalaiselle henkilölle, joka on työllään merkittävästi edistänyt kotimaista elokuvakulttuuria. Huomionosoitus jaettiin tänä vuonna 22. kerran, yhteistyössä Viasatin kanssa. Palkinnon luovutti festivaalin taiteellinen johtaja Peter von Bagh.

"Jos suomalaisen elokuva-alan ihmisistä pitäisi valita hyvä henki", kertoo Suomalaisen elokuvan kultainen kirja, "olisi Matti Kuortti, äänittäjä ja kahden Kiljus-elokuvan ohjaaja täsmälleen oikea sielu."

Kuortti – tuttavallisemmin ”Rekku – kuului jo 1970-luvun alusta lähtien tuotantoyhtiö Filminorin ydinjoukkoon. Hän työskenteli läheisesti Risto Jarvan kanssa tämän kuolemaan asti, paitsi äänittäjänä, myös usein toisena leikkaajana, näyttelijänä ja lavastajana. Äänittäjänä Kuortti on kuulunut Paul Jyrälän ohella siihen ammattilaisten eturiviin, joiden suurena haasteena oli luoda moderni, kaikilla säikeillä elokuvan kokonaisuutta rakentava ääni-ilmaisu suomalaiseen elokuvaan. He onnistuivat tässä niin loistavasti, että heidän perusajatuksensa ovat lävistäneet koko kentän: astuttiin uuteen aikakauteen. Oikeiden äänien luonnollinen kauneus, tapa jolla vuorosanat äänitettiin, sekä entistä monipuolisempi ja rikkaampi elokuvamusiikin käsitys olivat varmasti tiimiajattelua, mutta siinä näkemyksellisillä äänitaiteilijoilla oli yksi päärooleista.

Kuortin kahden pitkä elokuvan ohjaustöissä Kiljusen herrasväki (1981) ja Kiljusen herrasväen uudet seikkailut (1990) luontevana tuotantoyhtiönä toimi Filminor. Se merkitsi tietyn humanistisen perinnön jatkuvuutta: Kuortissa on ihmisenä sitä sydämen sivistystä, jonka ansiosta Jalmari Finnen henkeen tehdyt komediat siirtyivät mutkattomasti kirjojen nykyhetkestä elokuvan nykyhetkeen, siltana slapstickin ajattomuus, taustana oppi-isä Jarvan sydämellisyys.

Kuortti on samaan aikaan näkyvä hahmo ja näkymättömän työn sankari, vaativan teknisen ulottuvuuden taitaja harvinaisessa rekisterissä, jossa työn jälki näyttäytyy taiteellisessa ja humanistisessa katsannossa korvaamattomana. Kuortti on aina painottanut elokuvaa yhtenäisenä kokonaisuutena. "Tarkoituksettomien soundien rakentelu ei johda mihinkään", kuten Kuortti totesi eräässä haastattelussa. Mainittakoon myös, että Kuortin omaa, vahvaa puheääntä on hyödynnetty useissa elokuvissa – tulkitsemaan jopa taivaanisän käskyjä.

Kuvauspaikkojen raudanlujan kenttätyön ohessa Kuortti on paljon itsestään antanut opettaja, jonka vaikutus heijastuu laajalle ja kahdessa polvessa. Kuortti on äänisuunnittelun professori Taideteollisessa korkeakoulussa, jossa on toiminut myös elokuva- ja lavastustaiteen osaston varadekaanina. Hän on yksi niistä perinteen ja vastuun kantajista, joita suomalaisen elokuvan tärkeät persoonallisuudet ovat parhaimmillaan olleet.

Niinpä Kuortti on kunniakkaan Risto Jarva -seuran puheenjohtaja ja Taideteollisen korkeakoulun piirissä koulun identiteettiä - jonka ytimessä ovat kannanotot ns. Aalto-yliopiston arvoituksellisiin järjestelyihin - koskevien kannanottojen ja periaatteellisten kysymyksien keskeinen henkilö. Hetkellä jolloin suomalaisessa elokuvakulttuurissa puhaltavat voimakkaina tietämättömyyden ja välinpitämättömyyden tuulet, Matti Kuortin tapainen syvällisesti sivistynyt, elokuvan perinteet tunteva ja elokuvan rakkautta erilaisissa yhteyksissä edistävä henkilö on aarre.



SODANKYLÄ-PALKINNON HISTORIAA

Sodankylän festivaalien palkitsemien elokuvakulttuurin lähettiläiden joukossa on ohjaajia, näyttelijöitä, tuottajia, elokuvahistorioitsijoita, tutkijoita ja kriitikoita. Mukaan mahtuu myös elintärkeän elokuvakerhoperinteen vannoutuneita tukijoita ja jatkajia. Palkinnon kautta on voitu nostaa esille myös muita elokuvalle tärkeitä ammattiryhmiä kuten kuvaajat ja still-kuvaajat.


Lista Sodankylän elokuvajuhlien palkitsemista henkilöistä on hengästyttävä ja kertoo itsessään palkinnon merkityksestä. Kaikki huomionosoituksen saaneet ovat kotimaisen elokuvakulttuurin kantavia voimia, joiden työn merkityksen osin vasta tulevaisuus tulee osoittamaan oikeissa mittasuhteissaan.


Sodankylän elokuvajuhlien palkitsemat elokuvakulttuurin puolestapuhujat:

2008 Raimo Silius, elokuvafestivaali- ja kerhoaktiivi
2007 Jerker A. Eriksson, elokuvakriitikko ja esseisti
2006 Aito Mäkinen, elokuvaohjaaja ja Suomen elokuva-arkiston perustaja
2005 Lauri Ylitepsa, elokuvakasvatuksen esitaistelija
2004 Jörn Donner, ohjaaja
2003 Matti Kassila, ohjaaja
2002 Matti Salo, elokuvakriitikko ja -historioitsija
2001 Tapio Nevalainen, elokuvan monitoimimies
2000 Yrjö Pulkkinen, elokuvakerhoaktiivi
1999 Sakari Toiviainen, elokuvakriitikko ja -tutkija
1998 Timo Aarniala, elokuvan monitoimimies
1997 Soli Labbart, näyttelijä
1996 Marja-Leena Helin, valokuvaaja
1995 Kati Outinen, näyttelijä
1994 Pertti Lumirae, elokuvakriitikko
1993 Pirjo Honkasalo, ohjaaja
1992 Pentti Pajukallio, elokuva-arkiston tutkija
1991 Antti Litja, näyttelijä
1990 Heikki Katajisto, kuvaaja
1989 Olavi Tuomi, kuvaaja
1988 Anssi Tikanmäki, muusikko